Haku

Voit tilata Valtioneuvoston verkkokirjakaupasta ministeriöiden sarjajulkaisuja. Esittelemme tällä sivulla uusimmat tuotteet.

Kaikki julkaisusarjojen julkaisut ovat haettavissa ja luettavissa sähköisinä julkaisuarkisto Valtossa.

Siirry ostoskoriin »

Toimitusehdot | Yhteydenotto

Kuva
Kuntien kiinteistöriskit Sote-uudistuksessa
Julkaistu

07.12.2016

ISBN

978-952-287-320-0

URN

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-320-0

Asiasanat ja teemat

tutkimus, tutkimustoiminta, riskit, sote-uudistus, kunnat, palvelurakenne, verkostoituminen

Sivumäärä

24

Info

Hallitus linjasi 5.4.2016, että sote-uudistuksessa kuntien omistuksessa olevat sote-kiinteistöt eivät siirry maakunnille. Maakunnat vuokraavat tarpeelliset kiinteistöt yksittäisiltä kunnilta. Olosuhteista riippuen osa kiinteistöistä jää kuitenkin vuokraamatta ja näin ollen kunnan vastuulle. Näihin rakennuksiin kunnan on löydettävä uudenlaista toimintaa tai ne on poistettava käytöstä. Käytöstä poistuvat kiinteistöt ovat kunnasta ja kiinteistöstä riippuen joko suuri tai pieni riski. Kuntien omistamia, sote-käytössä olevia kiinteistöjä on n. 6,8 miljoonaa m2. Kiinteistöjen arvioitu luetteloarvo on n. 4,2 mrd. €.

Suurimmassa riskissä ovat laitokset ja vanhat avopalvelurakennukset vähenevän väkiluvun kunnissa. Arviolta 35 % riskissä olevista laitoskiinteistöistä ja 5–15 % avopalveluiden käytössä olevista kiinteistöistä jää käyttämättä. Taustalla on palveluverkon ja –rakenteen kehittäminen, jota tehdään sote-uudistusta varten, mutta osittain myös siitä riippumatta. Suurimmassa riskissä olevien, sote-käytöstä poistuvien kiinteistöjen pinta-ala on arviolta 490–530 tm2 ja luetteloarvo 300–315 M€.

Vuosittainen ylläpitokustannus käyttämättä jäävistä korkeimman riskin kiinteistöissä olisi n. 3 M€, mikäli kaikki kiinteistöt tyhjenisivät saman vuonna. Mikäli nämä kiinteistöt purettaisiin, olisi purkukustannus 75–81 M€. Mikäli käytöstä poistuvalla kiinteistöllä on taseessa jäljellä arvoa, heikentää alaskirjaaminen tasetta ja voi johtaa joissakin tapauksissa alijäämän merkittävään lisääntymiseen.

Kiinteistöriski jakautuu epätasaisesti kuntien välillä. Suurimmalle osalle kunnista vaikutukset ovat pieniä, eikä sote-uudistus merkittävästi muuta kehitystä, joka johtaa muutoksiin palveluverkossa. Yksittäiset kunnat voivat kuitenkin olla riskissä. Mikäli kuntaan on vastikään rakennettu uusi kiinteistö, jota maakunta ei vuokraakaan, aiheutuu kunnalle taloudellisia ongelmia, jos uutta käyttöä ei löydy.

Selvitys on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2016 tutkimusteemaa Sote-uudistuksen ja maakuntien muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Tutkimuksen toteutti Nordic Healthcare Group.

Hinta

19,80 €

Valtioneuvoston kanslia | Valtioneuvoston hallintoyksikkö · julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi · Palvelun tuottaa PunaMusta Oy