Valtioneuvoston verkkokirjakauppa

 

Voit tilata Valtioneuvoston verkkokirjakaupasta ministeriöiden sarjajulkaisuja. Esittelemme tällä sivulla uusimmat tuotteet. Kaikki julkaisusarjojen julkaisut ovat haettavissa ja luettavissa sähköisinä julkaisuarkisto Valtossa
Kuva

Työn ja työvoiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen väestö

Julkaistu:26.03.2020
ISBN:978-952-287-928-8
URN:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-928-8
Asiasanat ja teemat:alueet, liikkuvuus, muuttoliike, pendelöinti, monipaikkaisuus, kohtaanto, tutkimus, tutkimustoiminta
Sivumäärä:187
Info:

Tutkimuksessa kartoitettiin alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden nykytilaa ja laajuutta eri näkökulmista ja erilaisten aluetyyppien kautta. Erityisesti tarkasteltiin työhön liittyvää sekä yksilöiden, työpaikkojen ja alueiden ominaisuuksia, jotka vaikuttavat liikkuvuuteen ja liikkuvuusmuotovalintoihin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin jo käytössä olevia sekä mahdollisia keinoja edistää työvoiman ja työn liikkuvuutta työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi. Tulosten perusteella muuttoliike on vilkasta ja keskittävää ja suurin osa muuttoliikkeestä liittyy työvoiman alueelliseen liikkuvuuteen. Muuttoliike on kuitenkin vain osa työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta, sillä työpaikan alueen vaihtuminen eli työn alueellinen liikkuvuus on selvästi yleisempää kuin työllisten muuttaminen. Pendelöinnissä ja sen suuntautumisessa havaittiin selvä muutos. Vaikka pendelöinti suuntautuu edelleen yleisemmin keskuksia kohti, ovat vastakkaiseen suuntaan tehdyt työmatkat kasvaneet keskuksiin suuntautuvia työmatkoja nopeammin 2010-luvulla.

Tutkimus ei paljastanut työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa ilmiselviä pullonkauloja, joita voitaisiin hoitaa yleisillä liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävillä toimilla. Alueellisten työmarkkinoiden viimeaikainen kehitys viittaa siihen, että alueellinen kohtaanto ei olisi ensisijainen ongelma Suomen työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden kohtaanto on heikentynyt eniten alueilla, joille työvoiman liikkuvuus suuntautuu. Työttömien liikkuvuutta edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta tulisi kuitenkin tutkia koeasetelmien avulla, sillä niistä tiedetään vähän.

Monipaikkaisuuden analysointi antaa tarkemman kuvan väestön ja taloudellisen toiminnan sijoittumisesta kuin yhteen viralliseen asuinpaikkaan perustuvat tilastot. Monipaikkaisuus on ilmiönä hyvin moniulotteinen, eikä sitä voida seurata nykyisillä tilastoilla. Monipaikkaisuudesta tarvitaankin täydentävää tiedonkeruuta säännöllisillä kyselyillä ja tilastointia kehittämällä. Tässä voidaan hyödyntää soveltuvin osin jo toteutettuja barometrejä. Entistä tarkempi kuva sekä ihmisten työmatkoista että todellisesta monipaikkaisuudesta saataisiin yhdistämällä eri viranomaisten tuottamia paikkatietopohjaisia rekisteritietoja mobiilipaikannusdataan. Alueiden kehittämisen näkökulmasta monipaikkaisuus on vähän hyödynnetty resurssi. Yhteen kotikuntaan pohjautuvat palvelumallit ovat tehottomia muuttuvan alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta, koska palvelujen suunnittelua ja tuotantoa eivät tällöin ohjaa alueiden todelliset käyttäjämäärät. Monipaikkaisuuden hyödyntämistä alueiden kehittämisessä tulee edistää eri hallinnonalojen yhteistyönä.

Hinta:45,00 €
 
»Valtioneuvoston julkaisuarkisto