Haku

Voit tilata Valtioneuvoston verkkokirjakaupasta ministeriöiden sarjajulkaisuja. Esittelemme tällä sivulla uusimmat tuotteet.

Kaikki julkaisusarjojen julkaisut ovat haettavissa ja luettavissa sähköisinä julkaisuarkisto Valtossa.

Siirry ostoskoriin »

Toimitusehdot | Yhteydenotto

Kuva
Kuntien talouden liikkumavara ja sopeutuspotentiaali maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen
Julkaistu

09.01.2018

ISBN

978-952-287-497-9

URN

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-497-9

Asiasanat ja teemat

tutkimus, tutkimustoiminta, palvelut, talous, maakuntauudistus, sote-uudistus, yksikkökustannus, sopeutus

Sivumäärä

90

Info

Selvitystyön tavoite oli arvioida maakunta- ja soteuudistuksen toteutuessa kuntiin jäävää 13-14 mrd. euron palvelukokonaisuutta sopeuttamisen näkökulmasta. Tavoitteena oli saada käsitys siitä, kuinka paljon kunnat laajentavat kuntiin jäävissä tehtävissä palveluja yli lakisääteisen vähimmäistason ja kuinka ne aikovat jatkossa kasvattaa tai supistaa tehtävien resursointia. Selvityksen mukaan koko maan tasolla laajennusten kustannus on yli 600 milj. euroa (112 euroa/ asukas). Selvitys tehtiin kunnille kohdennetulla kyselyllä. Toiseksi arvioitiin kuntien palveluiden yksikkökustannusten määrällisiä eroja sekä sitä, mistä yksikkökustannusten erot syntyvät. Selvityksen perusteella kuntiin jäävien palveluiden yksikkökustannuksissa on erittäin suuria eroja. Jos tavoitekustannukseksi asetetaan järjestyksessä sadanneksi pienimmillä yksikkökustannuksilla kunnissa toteutetut palvelut, on kuntien yhteenlaskettu teoreettinen sopeutusvara lähes 3 mrd. euroa (548 euroa/asukas). Lisäksi selvitettiin, millaisissa kunnissa sopeutusvara on suuri ja pieni. Tätä tarkasteltiin yksikkökustannuksittain erityisesti yleisen valtionosuuden valtionosuusperusteilla, mutta myös muilla relevantiksi katsotuilla taustamuuttujilla. Taustamuuttujien riippuvuudet olivat melko pieniä. Yksikkökustannusten vertailua heikentää kuntien erilaiset tavat kirjata palveluiden menoja ja tuloja – näin erityisesti sisäisissä vuokrissa. Kun tarkastellaan lueteltuja sopeutusmahdollisuuksia, voidaan olettaa, että kunnilla on uudistuksen jälkeen – toki myös ennen uudistusta – suuri teoreettinen sopeutusvara. Tämän varan käyttäminen kaventanee palveluiden laajuutta, mutta ei välttämättä laatua. Palveluita sopeuttava kunta pystyy helpommin rahoittamaan palvelunsa veroprosenttia kasvattamatta. Toisaalta kokemusperäisesti voidaan sanoa, että edullisenkin yksikkökustannuksen kunnassa palvelun järjestämistä voidaan tehostaa

Hinta

32,00 €

Valtioneuvoston kanslia | Valtioneuvoston hallintoyksikkö · julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi · Palvelun tuottaa PunaMusta Oy